Jos luvan minä saisin
uneesi pujahtaisin.
Mä vierestä katsoisin
– kuin unikuva oisin –
ja painajaismaisuudet,
ne joka ilta uudet,
mä hävittää koettaisin
pois unimaasta laisin.
Jos luvan minä taas saan
tuun sua nukuttamaan.
Mä varjot poistaa voisin
ja hyvän unen toisin
ja silittelemällä
päätäs' kädellä tällä
mä sinut rauhoittaisin
ja uneen vaivuttaisin.
Otsikosta tulee mieleen se känisevä-ääninen pilvilaama Tohtori Sykeröstä, mutta runo on varsin mainio. Haluan ajatella, että tämä on kirjoitettu minulle.
VastaaPoistaKiitos, Hande! Saat ajatella, että tämä on kirjoitettu sinulle. Ainakin tämä kommentti on.
Poista