Huikentelevainen mies pyöräilee

Huikentelevainen mies pyöräilee. Ole rohkea, sillä maailmassa ei ole mitään, mikä etenisi vauhtia antamatta. Mies on niin komea, ettei hänestä voi saada huonoa kuvaa. "Mutta aivoja et pysty valokuvaamaan", hän sanoo. "Toiset kirjoittavat sormilla, minä kirjoitan aivoilla." Kylläpä kehitys on kehittynyt, kun pankkikorttiin voi painaa perhepotretin! Muistutukseksi, että sellainen on. Joidenkin ajattelu ja viheltämät sävelmät on liian helppo tunnistaa. Samankaltaisten nimimerkkien käyttäjä pilkuttaa lauseenvastikkeensa ja jää siksi kiinni. "Kun säädyllisyys unohtuu ja himmenee / tahdomme tehdä oikein, emmekä silti tee."

mö-alkuiset sanat Suomen kielen perussanakirjasta

möhkäle

möhliä

möhömaha

mökellys

mökkeillä

mökä

mököttäjä

mölinä

mölli

möly

möllö

mönjä

mönkijä

mönkään

möreä

mörkki

mörkö

mörsky

mörskä

mörssäri

mörähdys

mörökölli

mössö

mötikkä

möyhennin

möykky

möykkä

möyrintä

mööpeli

Kaksi raukkaa

Niin kuin metsän laitaan tullut hirvi
niin se alkaa
ja olkoonkin sittemmin peura
tai metsäkauris
tai mitä näitä nyt on,
paikka on sama
kirjoissa järjestelijänsä kädenjälki
ja kylässä kulunut vasta sata vuotta

Voi että on tuskallista lukea tätä kirjaa
sen henkilöt ovat niin tuttuja
samat ongelmat sadankin vuoden päästä:
runoilijalla ei ole aikaa kirjoittaa
palkintohiihtäjällä ei ole suksia
ja se, joka ei anna katkaista jalkaansa
ei myöskään hiihdä enää koskaan

Kömmin takaisin kansien väliin
vaikka en ole vielä lukenut loppuun
tiedän miten tämä päättyy
Kylässä on kulunut vasta sata vuotta
eikä mikään ole edelleenkään sopivaa

Kaksi raukkaa, kaks' unta
ja päivä: karsas peikkouni.

Edelleen parhain keino on hymyileminen

Insinööri-ironia

Insinööri-ironista on,
että mitä pienempään kuppiin kahvia valmistetaan,
sitä isompi kone siihen tarvitaan.

Hän avaa laatikon

Hän avaa laatikon. Hän on museossa ja löytää vetolaatikoita yllättävistä paikoista. Hänellä on kokemusta; hän tietää, mistä niitä kannattaa etsiä. Hän huomaa kiinnostavia yksityiskohtia ja antaa ne laajemman joukon tutkittavaksi samaan tapaan kuin vetolaatikot, liikaa osoittelematta. Hän näkee lasin läpi monenlaisia teräviä ja pehmeälinjaisia esineitä. Hän ei siekaile avatessaan laatikkoa, koska joku muu on valinnut esineet lasin alle ja liittänyt niihin selostukset, ja hän tietää, etteivät ne siitä kulu, vaikka joku jättäisi sormenjälkensä lasiin. Hän tuntee useita vanhoja perinneleikkejä, ja niissä käytetään kestäviä puisia leluja eikä rikkoutuvia lasisia. Hän avaa laatikon ja odottaa, että joku muu leikkii ensin.

Kansantauti

mieli

mustana

kahvia

Määritelmä

Ystävä ylettyy sinne,

minne omat jalat eivät riitä

Ystävä tuo valon mukanaan

Ystävän kädet tekevät sen,

mitä oma iho ei kestäisi

Ystävä ryhtyy perunateatteriin

Ystävän jokaisen lauseen

haluaisi äänittää tai kirjoittaa talteen

Ystävä on elävä muistikirja

Ystävä antaa vaikka oman aapisensa

koska toinen voi tarvita sitä

Ystävä on aina enemmän

Neljäs tie

Neljäs tie ja valtiomahti

muodot viittaavat vain itseensä

istuimissa perusvärien sekoitusta ja pieniä kuvioita

заумь ja maailman hygienia

tässä farssissa naiset pääsevät kotiin

ja niinpä niin,

hevosvetoisen kaupunkilinjavaunun

kehitti jo vuonna 1662 Pariisissa

tietenkin Blaise Pascal

Käytös- ja tapatieto vuodelta 1977

Kuinka kohdella kotiapulaista
Mitä sanoa Esko Salmiselle, kun
          hän pölähtää teatterin lämpiöön
          juuri kun olet solvannut hänen
          näyttelijäsuoritustaan
Miksi tohtorska on vanhentunut
Miten selvitä sietämättömien tuttavuuksien kanssa
Milloin voit käyttää harmaata oloasua
Mistä löytää puheenaiheita – ja mitä olisi syytä välttää
Ja millaisella pieteetillä
          suhtaudutaan latva-artisokan syöntiin

Katso mallia vierustoverilta
Aina on joku joka tietää

Lokki

Uusinta venäläiskomediasta (katkelma)

HENKILÖT

Nimensä Maksimovitš Pituinen, näyttelijä

Vähän Nimensäjevnä Pituinena, hänen tyttärensä

Pitkäniminen Miesovitš Henkilöv, jonkun tilalla oleva

Onpa Vaikeaselgojevna Henkilövä, edellisen vaimo

Ensimmäinen Pitkäniminenovitš Henkilöv, jonkun tilalla olevan esikoispoika

Toinen Pitkäniminenovitš Henkilöv, jonkun tilalla olevan toinen poika

Henkilö Vaikeinejevitš Niminén, kirjailija

Tarpeen vaatiessa muita henkilöitä, joitten nimiä ei tilanpuutteessa voida mainita

ENSIMMÄINEN NÄYTÖS

[Järvimaisema. Vasemmalla häämöttää kirsikkapuisto, oikealla laudoista kyhätty näyttämö. Järven takana näkyy ukkospilviä. Pitkäniminen Miesovitš Henkilövin vanhempi poika ja Nimensä Maksimovitš Pituisen tytär seisovat järven rannalla.]

Ensimmäinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Ettehän vielä lähde.

Vähän Nimensäjevnä Pituinena:

Älkää yrittäkö pidätellä minua. Minua odotetaan teelle. Kohta on ukonilma.

Ensimmäinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Menkää sitten.

Vähän Nimensäjevnä Pituinena:

Te ette ymmärrä. Isäni odottaa. [Tarjoaa kättään suudeltavaksi.]

Ensimmäinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

[Suutelee hänen kättään.] Tietenkin.

[Suutelevat.]

Vähän Nimensäjevnä Pituinena:

Mikä puu tuo on?

Ensimmäinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Se on jalava.

Vähän Nimensäjevnä Pituinena:

Ettekö kysy, mihin kysymykseni liittyy?

Ensimmäinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

En, koska olette modernisti. Näkemiin. [Poistuu oikealle ja oikoo lavasterakennelmaa.]

[Toinen Pitkäniminenovitš Henkilöv tulee kirsikkatarhasta.]

Toinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Päivää, Vähän Nimensäjevnä. Tapasitteko veljeni?

Vähän Nimensäjevnä Pituinena:

En.

Toinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Mutta hänhän on tuolla.

Vähän Nimensäjevnä Pituinena:

Ah, tosiaan, niinpä onkin.

Toinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Neiti, tiedän kyllä, että tapaatte häntä. Kuinka näytelmänne edistyy?

Vähän Nimensäjevnä Pituinena:

Ensimmäisestä näytöksestä toiseen. Esitämme sen tänä iltana, mikäli lavasteet ovat valmiit.

Toinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Ihastuttavaa. Pidän maalaiskomedioista.

Vähän Nimensäjevnä Pituinena:

Tulette pettymään. Valitettavasti olen modernisti, ja isäni odottaa. Suonette anteeksi. Minun on viipymättä mentävä. [Poistuu vasemmalle.]

Henkilövä:

Poikani!

Ensimmäinen Pitkäniminenovitš Henkilöv ja Toinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Kumpi meistä? Vai molemmat?

Henkilövä:

Kumpi vain käy.

Ensimmäinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Vastaa sinä, minun on rakennettava sahapukki.

Toinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Niin, äiti?

Henkilövä:

Tulin vain ilmoittamaan.

Toinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Niin, äiti?

Henkilövä:

Että tuolla olisi teetä. Ja isänne haluaa tavata teidät.

Toinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Kumman meistä? Vai molemmat?

Henkilövä:

Kumpi vain käy.

Toinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

No minä tulen. Ensimmäisen on rakennettava sahapukki. [Poistuu vasemmalle.]

Henkilövä:

[Menee rakentuvan sahapukin luo.] Poikani, oletko taas tavannut neiti Pituinenan?

Ensimmäinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Äiti, tiedätte, etten voi valehdella teille. Kyllä, tapasin hänet aiemmin.

Henkilövä:

Minä näin sen, ja siksi lähetin veljesi pois. Minun täytyy puhua kanssasi.

Ensimmäinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Hienostihan se sujuu. [Heittää hanskat naulaan ja lähtee hitaasti kävelemään vasemmalle.]

Henkilövä:

Ensimmäisiša, tiedät, mitä mieltä isäsi ja minä olemme hänestä. Sinun ei pitäisi tavata häntä.

Ensimmäinen Pitkäniminenovitš Henkilöv:

Kiitos mielipiteestänne, äiti. Näettekö, tuolla on lokki. [Poistuvat poika edellä, äiti perässä.]

TOINEN NÄYTÖS

Pituinen:

Tervetuloa, rakas ystävä.

Niminén:

Kiitos, kallis Nimensä Maksimovitš. Ah, kuinka nautinkaan maalaisilmasta.

Pituinen:

Illalla saatte nauttia siitä vielä enemmän. Jos ei tule ukkosta, esitämme tässä teatterissa tyttäreni kirjoittaman komedian.

Niminén:

Kuinka viehättävää!

[Vähän Nimensäjevnä tulee oikealta, jossa on ollut tarkastelemassa sahapukkia.]

Pituinen:

Henkilö Vaikeinejevitš, saanko esitellä teille tyttäreni Vähän Nimensäjevnän. Vänjä, tässä on ystäväni kirjailija Henkilö Vaikeinejevitš.

Niminén:

Enchanté, mademoisselle.

Vähän Nimensäjevnä:

Kirjailija Niminén! Isäni on kertonut teistä paljon. Olen ihastuksissani, että saavutte tänne juuri tänään.

Niminén:

Minä olisin ihastuksissani vaikka joka päivä. [Ojentaa kätensä.] Teille olen joka päivä Henkilö Vaikeinejevitš, olkaa hyvä, neiti.

Pituinen:

Vänjä tarkoittaa, että pääsette tänään seuraamaan hänen näytelmäänsä.

[Pituinena tarttuu Nimisén käteen mutta katsahtaa järvelle. Oikealta kuuluu laukaus.]

Pituinen:

Mikä se oli?

Niminén:

Voisin vaikka vannoa, että kuulin laukauksen.

Vähän Nimensäjevnä:

Joku ampui lokin.

Teoreettinen filosofia

Teoreettinen filosofia:

huomattava osa siitä

kiertääkö maa aurinkoa

maalattiin freskoihin

Aina ennen lähtöään

Aina ennen lähtöään
hän jättää muutaman lauseen
niin sekavan lankakerän
että sen siistimiseen
kuuluukin aika
hänen paluuseensa.

Hän ajattelee minua!
Mistä sen tiedän?
Hän luopuu sivulauseista
ja modaliteetista
ollakseen minulle ehdotonta totta.

Sanakirjat, kaikki heidän vihreytensä

En muista
olenko kirjoittanut
tästäkin
aiemmin
enkä mitä olin lukenut

mutta herätessäni
pidin yllättävän paljon
Paavo Haavikosta.

En muista
kenelle lahjoitin kielemme
kaikki sanat

mutta onko
minulla sen jälkeen ollut
mitään sanottavaa?

Untamo

Jos luvan minä saisin
uneesi pujahtaisin.
Mä vierestä katsoisin
– kuin unikuva oisin –
ja painajaismaisuudet,
ne joka ilta uudet,
mä hävittää koettaisin
pois unimaasta laisin.

Jos luvan minä taas saan
tuun sua nukuttamaan.
Mä varjot poistaa voisin
ja hyvän unen toisin
ja silittelemällä
päätäs' kädellä tällä
mä sinut rauhoittaisin
ja uneen vaivuttaisin.

Yhtäkkiä minusta tuntuu

Yhtäkkiä minusta tuntuu
kuin kaikki pehmeät ystäväni olisivat sulaneet
lumen mukana pois
ja jäljellä olisi vain
hiekoitussepeli.

Muutama hitaampi lumilaikku
sinnittelee vielä toukokuisilla pientareilla.
Mutta taidan vahingossa
sulattaa nekin.

Vieraalle lumelle puhun eri tavalla.

Portieeri oli melkoinen köntys mieheksi

Saanko esittää välihuomautuksen?
Tämä on onnellisten ravintola,
joten teillä ei ole tänne mitään asiaa.

Voi kiitos, kiitos,
tulemme tänne varmasti toistekin.
Emmekö tulekin?
Oikeastaan
samppanja väljähtyisi sillä aikaa.

Kirjahyllyssä on tyhjää Linnankosken kohdalla

Ensimmäisellä kerralla
hän vei jotakin punaista
– muistan vain, että siinä sen piti olla –
ja kätki sanat poveensa.

Kuinka kateellinen olinkaan,
ettei hänen kainalossaan
ollut punaista nimeltä minä.

* * * * *

Milloin tajuat, että
ne kaikki voisivat olla sinun?
Saisit 1,7 metriä naista ja
yli 20 hyllymetriä kirjoja.

* * * * *

Mitäpä tuosta.
Sisiliskokin
kasvattaa uuden hännän
katkenneen tilalle.

* * * * *

Kaikki on hyvin yksinkertaista.
Sinä palautat minun kirjani,
minä palautan sinun kirjasi.
Tunnemme ne jo paremmin kuin omamme.

Runoilija Meriluodon päiväkirjat

Ilmojen halki
käy lentäjän tie.

Muistojen lehdet
syksy, syksy vie.

Huomenna poissa
jo viiksimies lie.

Lelukaruselli

Tämä on testi:
vedä vivusta. Metalliset härvelit pyörivät.
Nyt sinä hymyilet.

(Paitsi jos olet esim. Esa
ja brittiläisen pidättyväinen.)

Siirtokarjalaisten tie 1941-1944

Se, että tarvitsee jotakin vaatetta
kymmenen minuutin kuluttua,
ei ole mikään syy olla
viikkaamatta sitä kaappiin.

Siunaus

Siten kuin kaunisääninen nuorukainen kertoi:

Olin jo varannut matkan,
maksanut liput, tehnyt kaiken.
Enää piti kertoa vanhemmille.

Saunassa sanoin: minä lähden.
Minne, isä kysyi.
Menen purjehtimaan Bermudalle.

Jaa, isä sanoi.

Jos kuitenkin hakisit ensin
puita kiukaaseen.

Kadulla tutut viikset

Nähtyäni kadulla
tutut viikset
tulin niin onnelliseksi,
että tanssin koko matkan
kuuhun.