Niitä ei kuulemma saa vihata. Ei, vaikka ne ovat kirppuisia ja tautisia olentoja, jotka eivät koskaan ole oppineet peseytymään. Ne syövät vääriä asioita, eivät hoida hampaitaan ja saastuttavat paikat, joissa ne liikkuvat.
Niistä pitäisi muka pitää yhtä paljon kuin kaikista ihmisistä. Joittenkin mielestä ne ovat eksoottisen kauniita ja siksi niin kiinnostavia. Pyh, sanon minä. Ne ovat rumia, karvaisia olentoja, joilla on suomalaiseen makuun liian suuret korvat.
Niistä on tullut valtava ongelma monessa paikassa. Ne matkustivat jäniksinä vieraaseen maahan ja lisääntyivät kuin jänikset. Niitä ei tunnettu siellä, eikä niitä osattu varoa. Ja yhtäkkiä koko saari oli täynnä niitä ja kaaos oli valmis.
Ne ovat levinneet ympäri maailman. Suomessakin niitä on ollut niin kauan, että ne esiintyvät jo Topeliuksen Maamme kirjan kansansaduissa. Ymmärrän kyllä, että suomalaisen maaseudun ja metsien rauha houkuttelee niitä. Mutta että ne ovat vallanneet jo kaupungitkin!
Niitä pitäisi suvaita. Niitten pitäisi antaa kulkea kaduilla rauhassa. Epämääräinen haahuilu paikasta toiseen johtuu vain siitä, että niillä on mielessä tasan yksi asia: lisääntyminen. Aikamoisia häntäheikkejä ne ovatkin. Ne vilkuttavat tummia silmiään kotoisille eläjillemme ja saavat useimmat heltymään. Jotkut päästävät niitä jopa koteihinsa.
Mihin tämä maailma on menossa? Nehän elävät veronmaksajien rahoilla! Ne eivät tee mitään hyödyllistä tai tuottavaa. Toimettomina ne hiippailevat meidän pihoillamme. Ja kun sellainen tulee pimeällä kadulla vastaan, sitä kyllä pelästyy.
Miksei niitä oteta kiinni ja opeteta tavoille? Miksei kukaan vaadi niille ulkonaliikkumiskieltoa? Eivätkö ne muka häiritse muita? Onko tässä kohta hankittava vahtikoiria vartioimaan kotipihani rauhaa?
Silläkin uhalla, että leimautuisin rasistiksi, sanon, että vihaan niitä. Minulla lienee siihen oikeus. Ne saastuttivat pihavajani. Ne repivät säkillisen näytelmävaatteitani riekaleiksi. Ne tuhosivat pihan omenapuutkin. Ja sitten joku tulee sanomaan, että niitä olisi tulossa naapuriin iso liuta, ei kai haittaa.
Älkää tulko puhumaan minulle suvaitsevaisuudesta. Jänikset pysykööt kaukana minusta ja pihastani.
* * * * *
Eivätkö äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat muka kirjoita itse mitään? Ainakin meidän kurssimme kirjoittaa! Tämä ja muita eri tekstilajeihin tuotettuja jänisaiheisia tekstejä osoitteessa http://janistekstit.blogspot.fi/2011/12/tervetuloa-janisten-ihmeelliseen.html.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti